80% aikuisista kärsii alaselkäkivuista elämänsä aikana. Enemmistö alaselkä ongelmista tulee kuntoon itsekseen, useimmiten muutaman viikon kuluessa kivun alkamisesta. Pitkittyneiden alaselkä vaivojen kuntoutuksessa asiakkaalla itsellään on tärkein rooli kuntoutujana.
Riskitekijöitä selkävaivoille ovat esimerkiksi fyysisesti kuormittava työ, hankalat työasennot sekä raskaat nostot ja jatkuva istuminen. Yksilölliset rakenne erot selkärangassa, heikko lihasten tuki vartalossa ja huono ryhti voivat altistaa selkäkivulle. Selkävaivoihin ovat lisäksi yhteydessä tupakointi, vähäinen liikunta, ylipaino sekä stressi. Ajallisesti alaselkäkivut jaetaan kolmeen luokkaan. Akuuttikipu alle 6 viikkoa, pitkittynyt kipu 6 – 12 viikkoa ja krooninen kipu yli 3 kuukautta.
Alaselkäkivuissa liike on usein lääke. Äkillisessä selkäkivussa vuodelevolle ei yleensä ole tarvetta ja se voi jopa hidastaa paranemista. Liikkumisessa tärkeintä on sopiva kuormitus ja että fyysinen aktiivisuus pysyy kivun sallimissa rajoissa. Pitkäkestoista paikallaan oloa on syytä välttää.
Alkuvaiheessa kipulääkkeen käyttö saattaa auttaa. Lääkityksen suhteen tulee konsultoida hoitavaa lääkäriä. Kipulääkkeet mahdollistavat normaalimman selän toiminnan arjessa, tämä lisää fyysisen aktiivisuuuden määrää. Kylmähoito saattaa myös auttaa kivunhoitona ja sitä voi toistaa usean kerran päivässä 15min kerrallaan. Kylmäpakkausta ei saa asettaa suoraan paljaalle iholle vaan väliin on hyvä laittaa esimerkiksi ohut pyyhe.
Kävelystä tai vastaavasta kevyestä liikunnasta voi olla hyötyä selkäkivun alkuvaiheessa. Lihasvoimaharjoitukset tulevat mukaan muutaman viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Fysioterapiassa tavoitteena on edistää keskivartalon ja alaraajojen lihasvoimaa sekä kohentaa yleiskuntoa. Kroonisessa vaiheessa olevaan alaselkäkipuun voi auttaa lihasvoimaharjoitteet sekä kunnon koheneminen. Harjoitteiden tehoa ja intensiteettiä nostetaan progressiivisesti kuntoutuksen edetessä.
Kroonisen selkäkivun kuntoutus on yhteistyötä ja siihen osallistuvat mm. omalääkäri, fysioterapeutti sekä tilanteen mukaan muita terveydenhuollon ammattilaisia. Tärkein osallistuja on kuitenkin asiakas itse. Kuntoutus lähtee hänen elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tarpeista. Asiakkaan korkea motivaatio kuntoutua on tärkeää. Tarvittaessa tulee puuttua havaittuihin arjen kuormitustekijöihin.
Lähteet:
Hamari, P. & Friman, A. 2014. Selkäkipu. http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/33/selkakipu. Luettu 23.3.2014
Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/…/khp00002#s1. Luettu 23.3.2014
Kuva: www.terve.fi